Haastattelu | Tapaa Ramboll Transportin kestävän kehityksen johtaja Elina Kalliala

Elina Kalliala Rambollilta kannustaa rakennusalan toimijoita kehittämään uutta ja jakamaan myös epäonnistumiset. Luovalla ja rohkealla yhteistyöllä ratkotaan yhteiset haasteet.

Elina Kalliala työskentelee Ramboll Transportin kestävän kehityksen kansainvälisenä johtajana. Hänen tontillaan on liikenne-, infra- ja maankäyttötoimialan kestävän kehityksen johtaminen ja kehittäminen yhdessä noin 3600 kollegan kanssa.  

”Olen ollut Ramboll Finlandilla töissä 16 vuotta. Aloittaessani olin valmistuva maisema-arkkitehtiopiskelija, jota kiinnosti erityisesti kestävä kehitys ja kansainvälisyys. Nykyisessä roolissani olen päässyt oppimaan ja edistämään kestävän kehityksen mukaisia käytäntöjä eri maissa ja maanosissa. Tavoitteet ovat kaikille samat, vaikka kulttuuri ja käytännöt vaihtelevatkin”, Kalliala kertoo. 

Kestävä kehitys on aina ollut Rambollin toiminnan ytimessä.

”Missiomme on luoda yhteiskuntaa, jossa luonto ja ihminen kukoistavat. Kestävä kehitys on erottamaton osa Rambollin DNA:ta, tästä pitivät huolen yrityksen vuonna 1945 perustaneet professorit Ramboll ja Hannemann”, Kalliala kuvailee.

Rambollin strategian keskiössä on kestävä kehitys ja sen neljä painopistettä, jotka liittyvät suoraan globaaleihin haasteisiin: luonnon monimuotoisuus, hiilineutraalius, kiertotalous sekä elinvoimaiset ja sopeutumiskykyiset yhteisöt.

”Näiden kulmakivien osalta haluamme lisätä oman henkilöstömme ymmärrystä ja osaamista konkretian kautta sekä kehittää käytäntöjä ja ratkaisuja asiakkaidemme kanssa kaikissa projekteissamme. Enää ei riitä, että keskitytään haitallisten vaikutusten minimoimiseen, meidän pitää pystyä myös lisäämään projektiemme positiivisia vaikutuksia kokonaisvaltaisesti uudistavan suunnittelun (regenerative) periaatteiden mukaisesti”, Kalliala kertoo.

Kestävät materiaalit avainasemassa

Ympäristöystävällisillä tuotteilla on suuri arvo koko rakennusalalla.  ”Olemme kaikki saman asian edessä. On löydettävä kestäviä tapoja rakentaa ja juuri siinä kestävät materiaalit ovat avainasemassa”, Kalliala sanoo.

Materiaalintuottajiin kohdistuu suuret odotukset kehityksen osalta. Kalliala rohkaiseekin kaikkia toimijoita rohkeasti kehittämään ja kokeilemaan uutta ja mahdollisuuksien mukaan yhdessä suunnittelijoiden ja rakennuttajien kanssa.

”Meidän pitäisi alana kokeilla uutta ja kehittää resurssitehokkaita ja kiertotaloutta tukevia materiaaleja, jotka parhaimmillaan tarjoavat useita hyötyjä. Tämä on kaikille yhteinen haaste, joten alan toimijoiden kannattaa toimia aktiivisesti yhdessä. Kaikenlainen avoin ja tavoitteellinen aktiivisuus vauhdittaa muutosta”, Kalliala kannustaa.

Koko alan tavoitteena on vähentää neitseellisten raaka-aineiden ja päästöintensiivisten materiaalien käyttöä.

”Jo suunniteltaessa tulisi miettiä tarkasti uusiomateriaalien käyttö sekä materiaalien uusiokäyttömahdollisuudet. Erityisesti materiaalitietoisuutta pitäisi kasvattaa, jotta uusiokäyttö helpottuisi, kun tiedetään tarkasti rakentamisessa käytettyjen materiaalien sisältö ja jatkokäyttömahdollisuudet”, Kalliala kertoo.

Ei hiilineutraaliutta ilman kiertotaloutta

On sitten kyse päästöistä, raaka-aineista tai luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä, kiertotalous on selkeä ja konkreettinen keino vastata haasteisiin.

”Meidän tulisi miettiä, kuinka nykyisen rakennetun ympäristön elinkaarta pidennetään ja kuinka elinkaaren loppupäässä purettavia elementtejä ja materiaaleja hyödynnetään.  Meillä on jo hyviä esimerkkejä muun muassa siitä, miten purettavien siltojen tai rakennusten elementtejä ja materiaaleja voidaan käyttää tai kuinka uuden korkeamman sillan rakentamisen sijaan korotetaankin vanhaa”, Kalliala sanoo.

Jokaisen rakennushankkeen tarpeellisuus ja perusteet pitää harkita tarkasti ja miettiä, miten rakennuksia tai rakennuselementtejä hyödyntää tai uusiokäyttää tulevaisuudessa. Hankkeiden omistajilta, suunnittelijoilta ja rakennuttajilta vaaditaan myös rohkeutta kokeilla uusia ratkaisuja.

”Jotta uusia tuotteita olisi kannattavaa valmistaa isompia eriä, tulisi niiden käytön osalta alalla olla yhteinen tavoite ja toimintatavat”, Kalliala sanoo. 

Luovuutta tukeva kulttuurimuutos auttaa ratkomaan haasteita

Monet alan haasteet, kuten hiilineutraalisuus, ovat yhteisiä kansainvälisellä tasolla. Haasteisiin pitää löytää ratkaisuja, jotka tukevat yritysten ja yhteisöjen päästötavoitteita. Tällä hetkellä Kallialalla onkin työn alla White Paper FIDIC:lle infran elinkaaren aikaisiin päästöihin liittyen.

”White paper julkaistaan kesän 2023 korvilla. Siitä saa esimerkkejä ja tukea infran eri elinkaaren vaiheiden hyviin ratkaisuihin ja keskeisiin huomioitaviin näkökulmiin infran eri elinkaaren vaiheissa”, Kalliala kertoo.

Kestävyysmuutosta ja yhteisten haasteiden ratkomista kirittäisi entisestään kulttuuri, jossa uskalletaan rohkeammin ehdottaa ja kokeilla uutta – ja myös epäonnistua. Luottamuksen ja yhteisen tahtotilan rakentaminen sekä asioiden katsominen yhteisestä, kestävän kehityksen näkökulmasta saattaa avata monta umpisolmua. Oikealla ilmapiirillä ja kulttuurilla voidaan ruokkia laajemmin sekä yhteisöjen että alan ammattilaisten luovuutta. Sitä tarvitaan nyt kipeästi ja sitä löytyy meistä jokaiselta.

”Me olemme kaikki aivan uudenlaisen haasteen edessä. Jos vain teemme turvallisia ja helppoja ratkaisuja epäonnistumisen pelossa, emme pääse kovin pitkälle. Jaamme jo nyt hyviä käytäntöjä, mutta meidän tulisi jakaa myös epäonnistumisia ja kokeiluja, olla ylpeitä niistäkin. Haastetaan itseämme ja toisiamme aidosti ja tosissaan, jotta tarvittava muutos tapahtuu. Pelkillä turvallisilla ja tutuilla toimilla se ei onnistu”, Kalliala sanoo.

Koko yhteiskunnan ja ihmiskunnan osalta on tärkeää valjastaa jokaisen luovuus.

”Rakennetaan yhdessä kukin tahoillamme turvallinen ja kannustava ilmapiiri, jossa luovuutta voi rohkeasti näyttää ja käyttää. Luovuudesta kestävyysmuutoksen edistäjänä puhutaan liian vähän ja meillä kaikilla on siinä osamme”, Kalliala kannustaa ja jatkaa:

”Tulevaisuudessa jokaisen alalla toimivan tulee toimia kestävän kehityksen mukaisesti ja toiminnan tulee olla kestävää. Siinä ei ole vaihtoehtoja. Etukeno ja yhteistyöhakuisuus palkitaan varmasti”, Kalliala päättää.