- Kevytsoran materiaaliominaisuudet
- Käyttökohteet ja tyyppiratkaisut
- Painumien vähentäminen
- Stabiliteetin parantaminen
- Maanpaineen pienentäminen
- Kevytsoran asentaminen
- Leca®-ratkaisut ratarakentamisessa
- Rakenteen kuivatus ja routasuojaus
- Laskentaesimerkit
- Kevytsora ja pilaristabilointi
- Leca®-sora putkikaivannossa
Kevytsora ja pilaristabilointi
Ramboll Finland Oy on laatinut vertailun, jossa tarkastellaan tienpenkereen pohjanvahvistuksen kustannuksia ja CO₂-päästöjä eri ratkaisuilla. Vertailussa mukana ovat pilaristabilointi, Leca-kevytsoralla toteutetut kevennysrakenteet sekä näiden yhdistelmäratkaisut.
Tarkastelu perustuu Ihku-laskentapalvelun kustannustietoihin sekä SYKE:n infrarakentamisen päästötietokantaan. Laskennassa analysoitiin eri rakennevaihtoehtojen kustannuksia ja päästövaikutuksia suhteessa pehmeikön syvyyteen ja pilaripituuteen.
Keskeiset havainnot
Vertailun perusteella pohjanvahvistusratkaisun kustannus- ja päästövaikutukset riippuvat erityisesti pehmeikön syvyydestä sekä käytetystä sideaineesta.
- Pilaristabilointi kalkkisementtisideaineella on keskimäärin edullisin ratkaisu noin 7,5 m pehmeikön syvyyteen asti.
- GTC-sideainetta käytettäessä vastaava raja on keskimäärin noin 10,5 m.
- Syvemmillä pehmeiköillä Leca-kevytsoralla toteutetut yhdistelmärakenteet muodostuvat usein kustannustehokkaammiksi vaihtoehdoiksi.
- Kokonaiskevennys voi olla edullisin ratkaisu erityisesti paksuilla pehmeikköalueilla.
Kuva 1. Pilaristabiloinnin sekä 1,8 m kevytsorakerroksella osittain kevennetyn tienpenkereen kustannusvertailu kahdella sideaineseoksella ja kahdella kevytsoratuotteella pehmeikön paksuuden ja pilaripituuden funktiona. Kalkkisementillä osittaiskevennys kevytsoralla on kustannustehokkain ratkaisu pilaripituuden saavuttaessa 9,6 m. GTC-sideaineella vastaava raja on 12,2 m.
Kevytsoralla toteutettu kokonaiskevennys on edullisin vaihtoehto pehmeikön syvyyden ollessa vähintään 12 m. Kierrätyskevytsoraa (Leca Reuse) käytettäessä sekä osittais- että kokonaiskevennys ovat kustannustehokkaita jo pienemmillä pilaripituuksilla.
CO₂-päästöjen vertailu
Rakennusvaiheen tarkastelussa pohjanvahvistuksen osuus rakenteen kokonaispäästöistä oli huomattava. Vaihtoehdoissa pohjanvahvistuksen osuus vaihteli 27 %:sta jopa 97 %:iin, riippuen käytetystä menetelmästä.
Tulosten perusteella kevennysrakenteiden käyttö voi vähentää kokonaispäästöjä erityisesti pilaripituuden kasvaessa.
Kuva 2. Absoluuttiset kokonaispäästöt (t CO₂-ekv./tiemetri) pehmeikön paksuuden ja pilaripituuden funktiona, kun pohjanvahvistusmenetelmiä verrataan kalkkisementti-sideaineseoksella. Kalkkisementillä toteutettu pilaristabilointi on päästöintensiivisin vaihtoehto pilaripituuden ylittäessä 3,4 m. Kevytsoran käyttö kevennysrakenteena pienentää kokonaispäästöjä pilaripituuden kasvaessa.
Leca-sora 4–32 mm tai Leca Reuse -kierrätyskevytsoralla toteutettu kokonaiskevennys on vähäpäästöisin vaihtoehto pehmeikön paksuuden ollessa vähintään 4 m. Pilaristabiloinnin päästöjä voidaan vähentää merkittävästi myös käyttämällä vaihtoehtoisia sideaineita.
Lataa Rambollin tutkimusraportti
Ramboll Finland Oy:n laatimassa raportissa esitetään tarkemmat laskentatulokset sekä kustannus- ja päästövertailu eri pohjanvahvistusratkaisuille.
Raportti sisältää mm.:
- tarkat kustannuslaskelmat
- CO₂-päästöjen analyysin
- menetelmien vertailun eri pehmeikkösyvyyksillä
- kuvaajat ja laskennan lähtötiedot