Askiston kohdalla Kehä III:n kevennysrakenteissa käytettiin paitsi uutta, myös paikan päältä talteen otettua Leca-soraa.

Kehä III:n liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta parannettiin vuonna 2023 päättyneessä hankkeessa Vantaan kaupungin alueella sekä Vantaankoski–Pakkala-välillä että Askiston kohdalla. Väyläviraston hankkeessa pääurakoitsijana toimi GRK Infra Oy.

Askistossa työt ajoittuvat vuosille 2021–2023. Askiston osuudella Kehä III:n rinnakkaistieksi on rakenttiin uusi katu, joka toimi kiertotienä hankkeen aikana. Vanhat tasoliittymät korvattiin uudella eritasoliittymällä ja Vihdintien lännenpuoleisia ramppeja parannettiin. Erillisillä rampeilla eritasoliittymän yhteydessä parannettiin joukkoliikenteen nopeutta ja toimintavarmuutta. 

Tien pohjarakenne korjattiin perusteellisesti kunnostamalla etelänpuoleisen ajoradan vaurioitunut paalulaatta. Sänkiniityn sillat sekä Hämeenkylän läntiset risteyssillat (Vihdintien sillat) uusitaan. Tämänkertaisen Kehä III:n parannushankkeen kustannusarvio on 38,5 miljoonaa euroa ja se valmistuu kokonaisuudessaan vuoden 2023 loppuun mennessä.

Vilkkaan liikenteen keskellä

Työt Askiston osuudella etenivät aikataulussa. "Valoimme paalulaatat, raudoitimme ja muotitimme sillat ja rakensimme hulevesilinjoja", työmaapäällikkönä Kehä III:n hankkeessa työskennellyt Ville Keränen kertoo.

Keräsen mukaan työmaalla oli tämän mittaluokan työmaalle suhteellisen kevyet liikennejärjestelyt. ”Pystyimme työskentelemään pitkään muutamilla selkeillä kiertotielinjauksilla ja muutenkin tien reuna-alueella.”

Vilkkaasti liikennöidyn väylän vierellä häiriintymättä työskenteleminen vaatii toki tottumista. ”Liikenteen on kuitenkin sujuttava. Palautetta tulee välittömästi, jos niin ei käy”, Keränen naurahtaa.

Haastavaa maastoa

Kehä III on aikanaan rakennettu varsin haastavalle pohjalle. Askiston osuudellakin maaperä on varsin vaihtelevaa. Kaikkea löytyy pehmeiköstä täyttömaahan ja jyrkkiin kallioleikkauksiin.

Se heijastuu käytössä olevien pohjavahvistusmenetelmien valikoimassa. ”Täällä oli käytössä betoni- ja teräsputkipaalulaattoja, porapaaluja sekä pilari- ja massastabilointia. Kevennysrakenteita toteutettiin niin vaahtolasista kuin Leca-sorasta. Lisäksi teimme massanvaihtoja ja asensimme lujitekankaita ja -verkkoja. Puupaalutustakin oli!”

”Jokaiseen kohtaan valittiin toimivin ja kustannustehokkain menetelmä”, Keränen vakuuttaa.

Kätevät Leca-kevennysrakenteet

Leca-kevennykset Askiston osalla keskittyivät uusille Kehä III:n rampeille ja linja-autokaistoille. Näihin kohtiin ei tullut muuta pohjavahvistusta. Leca-sorakevennyksen kerrosvahvuus vaihtelee Keräsen mukaan 100–130 cm:n välillä. Päälle tulee 70 cm rakennekerros, joka sisältää asfaltin. 

Suurin osa Leca-sorasta voitiin toimittaa suoraan rakenteeseen. ”Jossain hankalissa paikoissa jouduimme välivarastoimaan Leca-soraa ja siirtämään sitä rakenteeseen nuppiautolla. Kapealle kaistalle yhdistelmää oli vaikea saada mahtumaan.”

Työmaalla kierrätettiin kohteesta talteen otettua Leca-soraa. ”Puretut kevytsorakevennykset olivat ihan ehtaa tavaraa”, Keränen kehuu. ”Ne eivät ole 50 vuodessa menneet miksikään!”

Leca Finland Oy toimitti hankkeeseen noin 5000 m³ Leca-soraa kevennysrakenteisiin.