Kivitalon suunnittelu

Eristeharkoista on rakennettu kivitaloja jo vuosikymmenien ajan ja ne ovat vakiinnuttaneet paikkansa kivitalojen runkomateriaalina Suomessa. Eristeharkoista rakennettu kivitalo on turvallinen, energiatehokas ja ekologinen. Tutustu kivitalon suunnitteluun tämän artikkelin kautta.

Ekologinen ja kestävä

Kivitalo on kustannustehokas ratkaisu erilaisille tonteille rakennettaessa. Kevyiden harkkojen muuraaminen onnistuu myös omatoimirakentajalta.

Rakentamisen helppoutta lisää se, että saat rakennettua kivitalon perustukset, väliseinät ja ulkoseinät samasta materiaalista. Talon ulko- ja sisäpinnat teet kätevästi Weberin tuotteilla.

Kivitalon suunnittelun aloitus

Onnistuneessa kodin suunnittelussa huomioidaan tontin ominaisuudet, kuten mm. ilmansuunnat, tontin muodot, korkeuserot, ympäröivät rakennukset, näkymät ja mahdolliset kaavamääräykset.

Rakentamisen eteneminen budjetissa ja aikataulussa on rakennuttajan vastuulla, ellei muuta ole sovittu. Päätösten tekeminen edellyttää hyvää suunnittelua ja asioihin paneutumista.

Luonnossuunnitteluvaiheessa tehdään pitäviä päätöksiä mm. tilaratkaisuista, huoneiden sijoittelusta ja niiden koosta. Nämä ovat päätöksiä, jotka vaikuttavat kustannuksiin ja kertomalla suunnittelijalle budjetistasi saat kustannukset pysymään paremmin hallinnassa.

Talon kustannuksista sitoutuu n. 80 % suunnitteluvaiheessa, joten kannattaa kiinnittää huomiota siihen, kuka talosi suunnittelee ja miten hän sen tekee. Säästät aikaa ja vaivaa valitsemalla suunnittelijat, jotka ovat tehneet työtä kivitalojen parissa.

Toteutukseen tarvittavat ammattilaiset, kuten vastaava työnjohtaja ja projektinvetäjä, kannattaa valita jo projektin alkuvaiheessa. He pystyvät avustamaan tarjouksien tekemisessä ja vertailussa, aikataulujen laadinnassa sekä sopimusten teossa.

Talohankkeemme lähti liikkeelle siitä, että halusimme kerrostalosta omaan rauhaan. Kävimme ensin katsomassa valmiita taloja, mutta pian päädyimme siihen, että yksilöllisesti suunniteltu kivitalo on meille paras ratkaisu.

1. Tontin hankinta

Rakentamispäätöksen jälkeen tontin hankinta on ensimmäinen konkreettinen toimenpide. Tontin hankintaan kannattaa panostaa, sillä sen ominaisuudet vaikuttavat rakentamiskustannuksiin. Arvioinnissa voi käyttää apuna esimerkiksi pääsuunnittelijaa.

Tasamaatontti on yleensä edullisin vaihtoehto, mutta maaperän kantavuus vaikuttaa myös kustannuksiin. Pehmeä savi- ja silttipohja edellyttää usein kallista paalutusta tai massanvaihtoa. Kallio edellyttää usein louhintaa.

Tontin ilmansuunnat, kasvillisuus, näkymät ja maastonmuodot kannattaa tutkia ennen ostopäätöstä. Pohjaveden korkeusasema, kunnallistekniikka ja mahdolliset purettavat rakennukset sekä naapuruston sijainti kannattaa selvittää. Viranomaisilta on saatavissa asemakaavamääräykset ja kiinteistörekisteritiedot, joihin on hyvä tutustua, ettei tule yllätyksiä.

Teimme kaupat tontista alkuvuodesta 2015 ja aloitimme paritalon rakentamisen samana kesänä. Olen rakentanut paljon harkkotaloja ja eristeharkko oli meille itsestään selvä valinta. Halusimme kivitalon, jossa kaikki ratkaisut ovat sekä rakennusmateriaalien että kalusteiden osalta laadukkaita ja kestäviä.

2. Suunnittelun vaiheet

Luonnossuunnittelu

On hyvä aloittaa nykyisen asunnon hyvien ja huonojen puolien kartoittamisesta. Kun yhdistät tähän omat tarpeesi ja toiveesi, nämä luovat hyvän pohjan suunnittelulle. Ammattilainen osaa neuvoa tontin valinnassa ja luonnossuunnittelussa sekä huomioi kaavan vaatimukset.

Kerro budjettisi arkkitehdille hyvissä ajoin. Ammattitaitoinen suunnittelija ottaa huomioon sen ja tekee suunnitelmat sen mukaan. Kun luonnossuunnitelmaa ryhdytään tekemään, on oltava käytössä pohjatutkimus ja asiallinen maaston korkeuksien mukaan piirretty kartta. Ilman niitä ei taloa voida optimoida tontin olosuhteisiin sopivaksi.

Talon suunnittelu tulisi tehdä kokonaisvaltaisesti kaikki osa-alueet huomioiden alusta asti. Niin talosta syntyy toimiva ja kustannuksiltaan järkevä kokonaisuus. Samalla kun valitset arkkitehdin ja pääsuunnittelijan, kannattaa valita myös rakenne- ja LVIS-suunnittelijat.

Rakennesuunnittelijalta kannattaa kysyä rakenteiden järkevyydestä ja kustannuksista ennen rakennuslupakuvien lopullista piirtämistä. Lvi- ja sähkösuunnitelmien vaatimat kanavat ym. erikoisratkaisut ovat edullisinta selvittää ennen rakennekuvien valmistumista, jotta ne tulevat huomioitua ajoissa.

Näin arkkitehdin luonnoksesta saadaan nopeimmin toteuttamiskelpoinen suunnitelma. Samalla voidaan välttää kalliiksi tulevia ratkaisuja talon muodossa ja rakenneratkaisuissa

Lopulliset lupa- ja rakennesuunnitelmat 

Kun luonnokset on hyväksytty, pääset tekemään urakoitsijavalinnat. Lopulliset lupa- ja rakennekuvat ovat edullisinta tehdä valittujen materiaalin mukaan. Tarkista urakoitsijan urakkahinta lopullisilla suunnitelmilla. Näin pääset edullisimpaan ratkaisuun.

3. Toteutus

Vastaava työnjohtaja tulee hankkia viimeistään töiden alkaessa. Vastaava työnjohtaja varmistaa, että rakentaminen tapahtuu suunnitelmien mukaisesti. Hän seuraa, että työmaalla noudatetaan rakentamista koskevia säädöksiä ja määräyksiä sekä tilaa kunnan rakennusvalvonnasta tarvittavat katselmukset.

Vastaava työnjohtaja myös valvoo, että erityisalojen työnjohtajat hoitavat heille säädetyt tehtävänsä. Vastaava työnjohtaja tulee hyväksyttää paikallisella rakennusvalvonnalla. Vastaavan työnjohtajan työhön voidaan sisällyttää myös muita tehtäviä, luettelo tyypillisistä tehtävistä on esitetty RT-kortissa 80306.

Rakentamisen eteneminen budjetissa ja aikataulussa on rakennuttajan vastuulla, ellei muuta ole sovittu. Jos oma aika ei riitä rakennuttamistehtävien hoitoon, kannattaa palkata ammattirakennuttaja. Rakennuttajien tarjoamia palveluja ovat mm. aikataulusuunnittelu ja -valvonta, tarjouskyselyjen hoitaminen sekä urakkaneuvottelujen käyminen ja urakkasopimusten teko.

Ammattirakennuttajalla on tiedossaan parhaat paikalliset urakoitsijat, jolloin lopputuloksen haluttu laatu saavutetaan varmimmin ja kustannukset pysyvät kurissa. Rakennuttamistehtäviä voidaan niin sovittaessa sisällyttää myös vastaavan työjohtajan tehtäviin.

Luonnos- ja arkkitehtisuunnittelu

Rakennuslain mukaan rakennushankkeeseen tulee nimetä suunnittelua koordinoiva henkilö, pääsuunnittelija, joka useimmiten on arkkitehti. Pääsuunnittelija vastaa siitä, että suunnittelijoiden yhteistyö ja tiedonkulku toimivat, suunnitelmat ovat yhteensopivia ja että suunnitteluaikataulut pitävät. Työnaikaiset muutokset päivitetään suunnitelmiin.

Arkkitehti tekee rakennuksen sijoittelun, ulkoasun, muodon ja tilojen suunnittelun tilaajan tavoitteiden pohjalta siten, että rakennuksesta tulee toiminnallisesti ja esteettisesti hyvä kokonaisuus. Arkkitehdin vastuulla on yleensä myös lupa-aineiston kokoaminen ja rakennusluvan hakemiseen liittyvät viranomaisneuvottelut.

Budjetti kannattaa selvittää suunnittelijan kanssa jo luonnosvaiheessa jolloin luonnokset ovat mahdollisimman lähellä toteutettavissa olevaa kokoa. Hyvä suunnittelu ja kerralla kaikki kuvat kuntoon säästää suunnittelukustannukset jo rakentamisen aikana takaisin.

Lopullisilla luonnoskuvilla kannattaa tehdä ulkoseinämateriaalien valinta.  Ajoissa tehdyt päätökset varmistavat tuotteiden ja tekijöiden saatavuuden ajoissa ja työmaa etenee toivotussa aikataulussa. Rakennuslupakuvat kannattaa tehdä valitun materiaalin mukaan jolloin voi hyödyntää materiaalien ominaisuudet parhaiten.

Erikoissuunnittelu

Rakennushankkeen suunnittelussa tarvitaan pääsuunnittelijan ja arkkitehdin lisäksi pohjatutkija, energialaskija, rakennesuunnittelija sekä LVI- ja sähkösuunnittelijat. Pohjatutkija laatii maaperätutkimusten pohjalta yksityiskohtaiset perustapalausunnot, joista selviää maan kantavuus ja siihen sopiva perustaminenpa. Energialaskija tekee rakennuksen energiaselvityksen ja miettii rakenteita ja ratkaisuja energiankulutuksen kannalta.

Rakennesuunnittelija vastaa rakennushankkeessa rakennuksen rakennesuunnitelmista, lujuuslaskelmista sekä rakenteiden lämpö- ja kosteusteknisestä toimivuudesta. LVIS-suunnittelija tekee rakennuksen lämpö-, vesi- ja ilmastointijärjestelmien sekä sähköistyksen ja kaapeloinnin suunnittelun.

Rakennesuunnitelmat kannattaa teetättää kerralla valmiiksi kaikkien rakenteiden osalta. Työmaalla on ajoissa kuvat, joiden mukaan työ etenee helposti ja materiaalihankinnat on helppo aikatauluttaa, turhat seisokit maksavat aina. Mahdollisista työmaalla tehdyistä rakenteisiin vaikuttavista muutoksista on aina sovittava rakennesuunnittelijan kanssa.

Ulkoseinän rakenne kannattaa valinta ennen lupakuvien ja rakennesuunnitelmien tekoa. Materiaalien ominaisuudet esim. mitoituksessa kannattaa huomioida lupakuvissa ja rakennesuunnitelmien tulee vastata toteutuksessa käytettäviä materiaaleja. Muutokset tehtyihin suunnitelmiin vaikuttavat aina kustannuksiin.

Projektinjohto ja valvonta

Vastaava työnjohtaja varmistaa, että rakentaminen tapahtuu suunnitelmien mukaisesti. Hän seuraa, että työmaalla noudatetaan rakentamista koskevia säädöksiä ja määräyksiä sekä tilaa tarvittavat katselmukset.

Projektinjohto/ rakennuttaja vastaa aikataulusuunnittelusta ja -valvonnasta, tarjouskyselyjen hoitamisesta sekä urakkaneuvottelujen käymisestä ja urakkasopimusten teosta.

Rakennuttajana voi olla joko rakentaja itse, vastaava työnjohtaja tai rakennuttajakonsultti. Mikäli rakentaja itse toimii rakennuttajan roolissa, hänen kannattaa hallita yleensä rakennusalaa. Sopimusten teko ja vastuiden sopiminen ovat erittäin haasteellisia ja kaikista dokumenteista täytyy olla hyvin perillä.

Kivitalon rakentaminen eristeharkoista

Kevytsoraharkkojen valmistajat Suomessa

Lakan Betoni Oy
lakka.fi

 

HB-Betoniteollisuus Oy
hb.fi

 

´

 

Rakennusbetoni- ja Elementti Oy
rakennusbetoni.fi

 

Benders Suomi Oy
benderssuomi.fi

 

Please register your details first

Areas of interest