Historia

Toinen maailmassa

Renlundin tytäryhtiö Leca Oy aloitti Leca®-kevytsoran valmistuksen Kuusankosken Keltissä vuonna 1951, toisena maailmassa. Renlundilla oli ennen sotia tiilitehdas joka jäi talvisodassa Neuvostoliitolle. Alue valloitettiin takaisin vuonna 1941 ja tehdas jälleenrakennettiin. Tehdas jäi kuitenkin vuonna -44 Neuvostoliitolle, ja Renlund osti sen tilalle maata Kuusankoskelta. Kuusankosken Keltin alueen savi ei kuitenkaan soveltunut tiilien valmistukseen, savi oli liian märkää, joten tiilitehtaan tilalle perustettiin kevytsoratehdas.



Leca-soran tekijöitä vuodelta 1953 ja 60- luvulta

Renlundin tytäryhtiö Leca Oy osti Tanskasta Randersin tehtaalta Leca-kevytsoran valmistuslisenssin ja tehtaan rakentaminen alkoi vuonna 1949. Uuni hankittiin Tanskasta ja moottorit saatiin erikoisluvalla, kun Neuvostoliitto ei ottanut niitä sotakorvauksina. 

Alkuvaikeuksista huolimatta Leca Oy:n tehdas aloitti toimintansa Kuusankoskella vuonna 1951. Savi nostettiin ruoppaajalla muistuttavalla ketjukaivurilla ylös, kuljetettiin dieselveturilla ja kuuppavaunulla raiteita pitkin tehtaalle. Hevoset tekivät kevyempiä töitä ja lapio oli tuttu työkalu.

Tuotekehitys ja Leca-harkkojen valmistus

Vuonna 1959 Osuustukkukauppa osti tehtaan Renlundilta. Autotallissa toimi koevalimo, jossa valettiin elementtejä ja Leca-tiiliä. Kevytsoraa alettiin käyttää tie-, katu- ja maanrakenteisiin. Kilpailu oli kovaa, mutta Leca-sora alkoi käydä hyvin kaupaksi 60-luvulla.

Leca-soraa meni talojen perustuksiin ja alapohjiin niin paljon kuin ehdittiin tehdä. Uusi tehdashalli valmistui vuonna 1963 ja uusi uuni tuotti 600 m3 vuorokaudessa. Leca-soran menekki kattojen lämmityseristeenä kasvoi, kun tasakatot tulivat muotiin 1970-luvulla ja kevytsoraharkkojen käyttö pientalojen perustuksissa yleistyi. 

ensimmaiset_leca_harkot.jpg

Kuusankoski_2_tehdas_v1.jpg

Uusi 2-tehdas käytössä kesällä 1964.

Lohja Oy aloitti kevysoran tuotannon vuonna 1965 Virkkalassa. Vuonna 1982 Kuusankosken tehdas siirtyi Lohja Oy:n omistukseen. 80-luvulla Kuusankoskella investoitiin elektroniikkaan ja autovaakaan.

Leca-soran lisääntyneestä kysynnästä johtuen Kuusankoskelle rakennettiin uusi kevytsoratehdas vuonna 1991. Uusi linja mahdollisti tuotannon kaksinkertaistamisen, samalla tuotanto keskitettiin Kuusankoskelle.

Tuotantolinjan uusiminen oli merkittävää myös ympäristön kannalta. Tehtaalle rakennettiin tehokkaat savukaasujen puhdistimet, Pohjoismaiden nykyaikaisin seulontalaitos ja katetut varastot. Sittemmin Kuusankosken kevytsoratehtaalle on rakennettu yhteistyössä kaupungin kanssa savukaasujen lämmöntalteenotto, joka on kytketty paikalliseen kaukolämpöjärjestelmään ja tuottaa vuosittain noin 18 000 MWh energiaa. 

Oy Renlund Ab rakennutti Leca-harkkotehtaan Hausjärven Oittiin vuonna 1972. Koekäyttö aloitettiin toukokuussa ja alkukesästä päästiin säännölliseen harkkojen tuotantoon. Tehdasrakennus on pääosin yksikerroksinen, kantava runko koostuu teräsbetonielementeistä, mutta ulkoseinät muurattiin Leca-harkoista ja katto tehtiin Leca-elementeistä, joiden päälle tuli kaksinkertainen huopakate. Tarvittavasta koneistosta huomattava osa tuli kotimaasta.

Tehtaan tuotannossa tarvittava Leca-kevytsora tuotiin joko autolla tai rautateitse Leca-soratehtaalta Kuusankoskelta.

Oitin_harjakaisilmoitus.jpgOitin harkkotehtaan harjakaiset 1972

Oitti_80_luku_v2.jpgOitin harkkotehdas 1980-luvulla

 

Eristeellinen_harkko_1983.jpg

Ensimmäiset eristeelliset harkot 1983

Harkot_80_luku.jpg

Leca Term harkot 1985

harkot_2000_luku.jpg

Parannettu lämmöneristys, pontatut harkot (ei laastia pystysaumassa) 2000 - luvulla

harkkojen elinkaari_850px.jpg

Harkkojen kehitys

Yrityksen kehitys

Lohja ja Partek yhdistyivät vuonna 1992 ja syntyi Optiroc. maxit syntyi yrityskaupan seurauksena vuonna 2005. Saint-Gobain osti maxitin vuonna 2008 ja nimi muuttui Saint-Gobain Weber Oy:ksi vuonna  2009. Vuoden 2016 alusta alkaen Leca-sora ja -harkkovalmistuksesta vastasi Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy/Leca ja vuoden 2017 toukokuussa Leca irtautui omaksi yrityksekseen Leca Finland Oy:ksi.